lauantai 19. toukokuuta 2018

Sandino sí, Ortega no

Mielenilmaus Nicaraguan rauhan puolesta sujui hyvin. Kiitos kaikille osallistuneille! Jos jotakin hyvää tästä kriisistä löytyy niin se, että se on yhdistänyt nicaragualaisia ja Nicaraguan ystäviä ympäri maata ja ympäri maailmaakin.


Eilen kun minun piti kirjoittaa mielenosoituskylttiin viesti, kuten mielenosoituksissa on tapana, halusin lähettää viestin kotiin ja kirjoitin ¡Sandino sí, Ortega no! Augusto C. Sandino taisteli amerikkalaisia mutta myös nicaragualaisia vastaan, jotka veivät maata kohti riippuvuutta suurvallasta. Toukokuussa vuonna 1927 Sandino ei suostunut allekirjoittamaan sopimusta, jolla konservatiivit ja liberaalit sopivat rauhasta ja uusien vaalien järjestämisestä Yhdysvaltojen tarkkailun alaisuudessa. Kyseinen sopimuksen allekirjoittaminen ja noudattaminen oli suora käsky Yhdysvaltojen presidentti Kalvin Coolidgelta. Sandino oli ainut kenraali joka ei suostunut allekirjoittamaan sopimusta ja jatkoi sotimista, kunnes amerikkalaiset joukot lähtivät maasta vuonna 1930. 

70–luvulla, kun tyytymättömyys Somozan diktatuuria vastaan kasvoi ja piti keksiä nimi liikkeelle, joka taistelisi Nicaraguan vapauden puolesta, päätettiin, että liikkeen nimi olisi ”Frente Sandinista de Liberación Nacional, FSLN ”eli Sandinistinen vapautusrintama. Se oli kunnianosoitus Sandinolle, jota oli pidetty rikollisena, ”bandolerona”. Sandinistisesta vapautusrintamasta tuli puolue, mutta puolue, joka on valitettavasti pysynyt yhden miehen alaisuudessa jo 80 –luvulta lähtien. Vähitellen sandinistisesta rintamasta on tullut yhden perheen kerho, jossa tehtäviä jaetaan Ortega-Murillo-parikunnan suosion eikä työnhakijan pätevyyden perusteella. Daniel Ortega myi kaikki Sandinon ideaalit ja petti monien nicaragualaisten odotukset vapaasta Nicaraguasta. Daniel Ortega toistaa kaikki ne virheet, jonka takia Sandino taisteli. Sandinon taistelu on esimerkki myös tämän päivän nuorille, jotka unelmoivat vapaasta, demokraattisesta, itsenäisestä maasta, jossa kaikilla nicaragualaisilla olisi yhtäläiset oikeudet.

Kyltissä oleva viestini oli solidaarisuuden osoitus kaikille niille nicaragualaisille, jotka eivät hyväksy Sandinon nimen käyttämistä yhden perheen eduksi. Olen katsonut videoita, joissa mielenosoituksissa nuoret laittavat Nicaraguan lipun Sandinon patsaisiin. Nicaragua tarvitsee niitä jotka rakastavat sitä, sanoi Sandino itse. Eilen 18.5. oli Augusto C. Sandinon syntymäpäivä. Sandino syntyi 18.5.1895 Niquinohomassa, Masayassa. Joka vuosi Ortega on mennyt Niquinohomoon Sandinon syntymäpäivän juhlallisuuksiin, mutta eilen hän ei mennyt. 

Sen sijaan eilen Nicaraguan varapresidentti ja Ortegan puoliso, Rosario Murillo, puhui eri hallinnon tiedotusvälineissä samalla kun eri osapuolet yrittivät neuvotella. Pariskunta Ortega-Murillo ei osallistunut eilen neuvotteluun. Eilisissä neuvotteluissa sovittiin viikonlopun ajan kestävästä tauosta väkivaltaisuuksista. Tänään Leónissa ja Managuassa marssitaan kuolleiden muistoksi. Eilen tuli tietoon, että yhdelle äidille ilmoitettiin puhelimitse, että hänen lapsensa oli ruumishuoneessa ja ruumissa oli kidutuksen jälkiä. Nuori oli kadonnut jo 8.5. 

Rosario Murillo sanoi, että protestit hallintoa vastaan ovat kuin rutto ja vitsaus. Sellaiset puheet eivät edistä rauhaa. Se rauha, jonka puolesta ryhmä Nicaraguan ystävistä ja nicaragualaisista eilen osoitimme mieltä. ”Viva Nicaragua Libre! Eläköön, vapaaNicaragua!", kirjoitti toimittaja Taru Nissinen mielenosoituksestaMaailman kuvalehteen.
Rauha Nicaraguaan!

Ei kommentteja: