maanantai 6. marraskuuta 2017

Kielten osaaminen kannattaa

Tänään vietämme ruotsalaisuuden päivää ja sen kunniaksi kirjoitan taas myönteisestä suhtautumisesta ruotsin ja muiden kielten oppimiseen ja sen merkityksestä.

Kielteinen asennoituminen vaikkapa ruotsinkieleen heijastuu myös muiden kielten opiskeluun.

Vuonna 2013 kirjoitin, että kielten opiskelu oli tilastotietojen mukaan vähentynyt. Ei vain ruotsinkielen opiskelu, vaan myös muiden tärkeiden kansainvälisten kielten opiskelu.

Vuonna 1996 B2-kieltä opiskeli 42,7 prosenttia oppilaista. Syksyllä 2009 opiskelijoita oli enää 14,9 prosenttia. Vuonna 2009 saksa on suosituin B2-kielistä. 8–9 luokan oppilaista opiskeli B2-saksaa 6,5 prosenttia, B2-ranskaa 4,5 prosenttia ja B2-venäjää 1,3 prosenttia. Venäjän muutos edelliseen vuoteen nähden +0,2 prosenttiyksikköä.

Vuonna 2000 lukion opiskelijoista 48,6 prosenttia opiskeli kolmea kieltä. Vastaava luku vuonna 2010 oli 40,2 prosenttia. Kolmen kielen opiskelu on siis vähentynyt 8,4 prosenttiyksikköä vuodesta 2000 vuoteen 2010. ”

Vuonna 2012 Suomen Kuvalehti kirjoitti, että puheet kielitaitoisesta kansasta kohta eivät ole enää totta. ”Peruskoululaisten kieltenopiskelu on vähentynyt ja yksipuolistunut lähes kahden vuosikymmenen ajan. Yhä useampi suomalainen osaa peruskoulun käytyään vain kahta kieltä: englantia ja ruotsia. Suurin osa on lukenut englantia kolmannelta luokalta alkaen ja ruotsia seitsemänneltä lähtien.
 

Tänään osallistun Lohjan kaupunginhallituksen kokoukseen. Kaupunginhallitus kokoontuu päättämään muun muassa Lohjan lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan A2-kielen opetuksesta tekemästä yksimielisestä esityksestä. Esityksen mukaan lohjalaiset lapset pääsevät ensi syksystä lähtien opiskelemaan saksaa, ranskaa ja ruotsia. (Paina tähän, jos haluat mennä LU:n uutiseen).Valtuutettu Maaret Laine sdp:n valtuustoryhmästä oli esittänyt valtuustoaloitteessa, että piti selvittää oliko mahdollista järjestää A2-kielen opetusta lohjalaisille lapsille.

Monissa perheissä, joissa kielten opiskelua arvostetaan, on tuttu se asia, ettei lapsen koulussa voi opiskella vaikkapa ranskaa tai saksaa, koska koulussa ei ole tarpeeksi halukkaita. Nettiaikakaudella ehkä tämä asia ei ole enää este oppiryhmän muodostamiselle.

Kannatan kielten opiskelua ja mietin, että keskustelu ruotsin kielen vapaaehtoisuudesta on jättänyt alleen sen seikan, että into opiskella muita kieliä on vähentynyt. Muistakin kielistä on tullut ”pakollisia”.

Pakkoaineita ei ole olemassa, kunnes ne koetaan pakollisiksi. Jos lapsi tai nuori opiskelee innostuneena vaikkapa historiaa tai ruotsia, se ei ole hänelle mitään kielteistä vaan jotain myönteistä hänen elämässään. Myönteisellä asenteella lapset, nuoret ja aikuiset oppivat melkein mitä vain.
Pakkoruotsi, pakkovenäjä tai pakkoespanja on siis opittu kielteinen käsite tai oikeastaan asenne. Jos nuoria ja lapsia ei kannusteta vaikkapa opiskelemaan historiaa, silloin historian opiskelusta tulee pakkopaita.

Ruotsalaisuuden päivä ei ole vain ja ainoastaan ruotsia äidinkielenä puhuvien suomalaisten päivä, vaan kaikkien niiden ihmisten, jotka ajattelevat, että kielestä ja kulttuurista huolimatta ihmisillä on Suomessa tilaa.

Ruotsin kielen nykyisen aseman kaventaminen kouluissa vie siis nykyistä enemmän siihen yksipuoliseen kielitaitoon, jolla ei nykymaailmassa kovin paljon mennä eteenpäin.
Englantia on hyvä osata, mutta venäläisten, saksalaisten, ruotsalaisten ja muiden pohjoismaalaisten kanssa tullaan toimeen monipuolisella kielentuntemuksella. Kieli on avain myös kielialueiden kulttuurin ja sen ymmärtämiselle.

Ruotsinkielisyys on nykyisin minulle henkilökohtaisesti läheinen asia. Kuten moni suomalainen nuori on tehnyt niin myös kaksi lapsistani opiskelee nyt yliopistossa Ruotsissa. Ilman hyvää ruotsinkielen osaamista tämä tärkeä ja upea opiskeluvaihtoehto olisi jäänyt heiltä pois. Kiitos siis Suomelle muun muuassa laadukkaasta ruotsinkielen opetuksesta!
Hyvää ruotsalaisuuden päivää kaikille!



Ei kommentteja: