tiistai 24. huhtikuuta 2018

Nicaragualaiset osoittivat sankoin joukoin mieltä rauhaa ja vapauden puolesta


Eilen Nicaraguan pääkaupungissa Managuassa ja muissa suuremmissa kaupungeissa oli valtavia rauhanomaisia marsseja sananvapauden ja rauhan puolesta. Tällä kertaa Ortegan hallinnon iskujoukot eivät häirinneet marssijoita. 

Yksi suureen marssiin kutsujista oli COSEP eli elinkeinoelämän keskusliiton tapainen taho, joka tähän asti oli antanut tukensa Ortegalle.  Marssin pääviesti oli vaatia vapautta vankilassa oleville nuorille ja sananvapautta. 

Kuten jo eilen sanoin, 30 ihmistä on kuollut, mutta satoja nuoria on yhä vankiloissa ja on noin 60 kadonnutta. Vankiloista vapautetut kertomukset palauttavat mieleen Somozan hirmuhallinnon ajat, jolloin nuoria kidutettiin.   

Yhden vapautetun mukaan häntä hakattiin, hänet riisuttiin alasti ja pakotettiin kyykkyasentoon, ja kaikki pidätetyt olivat useita tunteja suorassa auringon paisteessa ilman mitään juotavaa. Tämä nuori oli yli 70 tuntia pidätettynä ja vain siksi, että oli eri mieltä. Kuuntelen ja luen surullisia tarinoita toivoen, että painajainen päättyisi. 

Suomalaisen Nina Sarellin päivitys.
Ortegalle lojaalit tiedotusvälineet eivät ole kertoneet siitä, miten iskujoukot ja poliisit ovat hyökänneet kansalaisia vastaan. Nämä samat tiedotusvälineet eivät kerro hautajaisista tai pidätettyjen kauhutarinoita.

100 % Noticias –uutiskanava on yhä sensuroituna. Eilen Confidencial –lehti kärsi useita tunteja toistuvia hyökkäyksiä, ja lukuisista yrityksistä huolimatta oli turha seurata marssien kulkua sitä kautta. Eilen pidettiin myös mielenosoituksissa kuolleen toimittaja Ángel Gahonan hautajaiset Nicaraguan itärannikolla.  Moni toimittaja, joka työskenteli enne hallituksen tiedotusvälineissä, on irtisanoutunut. Omien sanojensa mukaan heitä pakotettiin olla kertomatta tapahtumista. Nyt kun tilanne normalisoituu, alkavat noitavainot ja moni menettää työpaikkansa.

Tiedän, että täältä käsin me kansalaiset emme voi tehdä paljoakaan nicaragualaisten hyväksi.  Voimme kuitenkin seurata tilannetta ja tarpeen vaatiessa painostaa päättäjiämme vaikkapa tuomitsemaan tapahtuneen.  Tiedän kansalaisia, jotka ihmettelivät miksi esimerkiksi Yleisradio ja Helsingin Sanomat eivät kertoneet väkivaltaisuuksista, vaikka ulkomailla se oli jo uutinen. He kirjoittivat kyseisille medioille ja muutos tapahtui.  

Niille, jotka sanovat, että no joo mutta Ortega on perääntynyt eläkeuudistuksessa, sanon että se on aika kallis perääntyminen, joka maksetaan verellä ja kyynelillä.  Parasta, mitä Ortega voisi nyt tehdä, on perääntyä, vetäytyä itse ja antaa nicaragualaisille oikeus valita vapaasti johtajansa.
Toivon, ettei ikinä Suomi ajaudu sellaiseen tilanteeseen.

Kirjoitan taas Nicaraguasta, koska miten muuten saisitte sellaista tietoa mitä itse olen saanut eri kanavien ja ystävien kautta. 

Ei kommentteja: