maanantai 31. heinäkuuta 2017

Jakautunut Venezuela

Venezuelassa valitiin jäseniä maan perustuslakia säätävään lainsäädäntöelimeen, jonka tarkoitus on muuttaa Hugo Chávezin aikana vuonna 1999 laatimaa perustuslakia. Elimiin on valittu 545 edustajaa. Suurin osa edustajista on eri kunnista ja maaseudulta.

Oppositio boikotoi äänestystä eikä asettanut omia ehdokkaita. Kuukausien ajan oppositio on vastustanut presidentti Maduron aikeita muuttaa perustuslakia. Heinäkuun puolessavälissä oppositio järjesti epävirallisen kansanäänestyksen. Kerroin epävirallisesta kansanäänestyksestä tässä blogissa. Kerroin myös, että Suomessakin venezuelalaiset kävivät ahkerasti äänestämässä.

Eilen joukko venezuelalaista osoitti mieltä Helsingin keskustassa äänestystä vastaan. Heidän mielestä perustuslakia muutetaan epädemokraattisesti ja se muuttaa Venezuelaa pahempaan suuntaan.
Maduron ja hänen kannattajat ovat sitä mieltä, että tämän päivän kansanäänestys ja perustuslain muuttaminen edistää rauhaa ja sovintoa.

Hallituksen mukaan äänestys sujui hyvin. Maduro kehuu, että nyt Venezuelassa on perustuslaillinen lainsäädäntöelin. Oppositio on eri mieltä. Eilen 10 venezuelalaista kuoli.

Luvut äänestysprosentista vaihtelevat. Opposition mukaan äänestysprosentti olisi vain 12%. Virallisten tietojen mukaan 8.089.320 venezuelalaista kävi äänestämässä. Äänestysprosentti oli 41,43%. Vaaleissa alle puolet äänioikeutetuista äänesti. Venezuelassa on 19,5 miljoonaa äänioikeutettua.

Nyt vaalipäivän jälkeen Venezuela on jakautunut ja tilanne hankaloituu. Edessä voi olla eristys ulkomaailmalta. Kolumbian presidentti ilmoitti jo, ettei hyväksy Maduron toimia. Saa nähdä mitä nyt Trumpin hallinto tekee. Trump oli sanonut, että jos Maduro jatkaa ja muuttaa perustulakia, USA tulee toimimaan.

Bolivia ja Nicaragua vahvistivat tänään tukevansa Venezuelan Maduroa. Samalla Peru on kutsunut kahdeksan muun maan ulkoministeriä kokoustamaan ja pohtimaan Venezuelan tilannetta. Nämä muut maat ovat Argentiina, Brasil, Kanada, Chile, Kolumbia, Costa Rica, Guatemala, Honduras, Méksiko, Panama ja Paraguay. Ulkoministereiden kokous on 8.8. Limassa.
Lista maista ja järjestöistä, jotka vastustavat perustuslakia säätävää lainsäädäntöelintä. Kuva El Mundo -lehdestä

Uuden Suomen blogissa yksi kommentoija kysyi näin: "Miten oppositio voi tietää miten perustuslakia muutetaan kun sitä säätämään valittävän kokouksen vaalitulostakaan ei ole laskettu?" Tarkoitat varmasti sitä mitä sanoin eilen blogikirjoituksessa opposition mielipiteestä. Sanoin, että opposition mielestä perustuslakia muutetaan epädemokraattisesti ja se muuttaa Venezuelaa pahempaan suuntaan.

Vastaukseni on se, että yksi konkreettinen fakta eiliseestä äänestyksestä riippumatta on se, että Venezuelan parlamentti, jossa oppositiolla on enemmistö, ei ole se elin joka tekee ehdotukset muutoksiksi vain perustuslakia säätävän kokouksen jäsenet. Venezuelan parlamentti joutuu nyt sivuun. Tuon päätöksen demokraattisuudesta voidaan olla monta mieltä.

Moni, joka nyt on mielenosoituksissa vastustamassa Maduron hallintoa, antoi ennen tukensa. Hallinnon epäsuosio perustuu moniin eikä vain yhteen seikkaan.

Sama kommentoija kirjoitti: " Ei ainakaan epädemokraattisempi kuin meidän tapamme."
Yleensä, kun puhutaan ongelmista, moni vetoaa siihen, että koska muuallakin tapahtuu niin. Ulkomailla tapahtuvia epädemokraattisia päätöksiä tai tapahtumia ovat sellaisia riippumatta siitä kuinka Suomessa toimitaan. Se, että jossain on samoja ongelmia ei merkitse sitä, että ne olisivat silloin hyväksyttävissä.


Moni kysyy, että mitä Venezuelassa tulee tapahtumaan. Yksi mahdollinen ja rauhallinen ratkaisu Venezuelan tilanteeseen voisi olla uudet reilut presidenttivaalit, kuten Nicaraguassa järjestetiin vuonna 1990. En kuitenkaan usko, että Maduro suostuu siihen, koska hän on sitä mieltä, että opposition protestiaallon takana on imperialismin tahto. Espanjan entinen pääministeri José Luís Rodríguez Zapatero on yrittänyt jo useita päiviä saada osapuolet sopimaan laihin tuloksin. Moni venezuelalainen on umpikujassa


Ei kommentteja: