perjantai 20. syyskuuta 2019

Lohjan panostus kyläkeskuksiin ei ole linjassa hallitusohjelman kanssa

Alla oleva teksti taisi jo ilmestyä lehdissä, koska on tullut palautetta. Monesti mietin mikä oli kuntien yhdistämisen tarkoitus? Nummi-Pusulan asukkaiden kannalta kehitys on ollut aivan muuta kuin 6 vuotta sitten odotettiin. Jos kylissä on elämää, se ei johdu siitä, että Lohjan kaupunki panostaisi kyliin, vaan se johtuu kyläläisten omasta aloitteellisuudesta ja aktiivisuudesta.
___________
Viime ja tällä valtuustokaudella Lohjalla on lakkautettu jo lähes 10 koulua. Osa lakkautetuista kouluista on kyläkouluja, jotka olivat ainoita kaupungin tarjoamia palveluja kyseisissä kyläkeskuksissa.
Lohjan kaupunkistrategiassa 2017-2025 sanotaan, että yksi Lohjan strategisista vahvuuksista on elinvoimainen maaseutu. Mitä elinvoimainen maaseutu tarkoittaa Lohjan kaupungin päättäjille? Kyläkoulujen lakkautus tuhoaa maaseudun elinvoimaisuutta.
Lohjan kaupungissa ei ole visiota, suunnitelmia eikä strategioita, joilla panostettaisiin maaseudun elinvoimaisuuteen. Nummi-Pusulan kunta liitettiin Lohjaan vuonna 2013. Kuuden vuoden aikana entisen Nummi-Pusulan alueelta on lopetettu kaksi kyläkoulua eli Hyrsylän ja Koisjärven koulut. Ei ole tutkittua tietoa siitä, miten koulujen lakkauttaminen on vaikuttanut väestönkehitykseen näissä kylissä tai miten lasten kuljettaminen kauemmas kouluun on vaikuttanut lasten ja perheiden hyvinvointiin. Lohjan kaupungin strategiassa on asetettu tavoitteeksi asukasmäärän kasvaminen 1% vuodessa. Kuka muuttaisi kylään, jossa ei ole minkäänlaisia palveluita?
Pääministeri Antti Rinteellä (sd) on vahvat siteet Lohjaan. Rinteen hallitusohjelmassa on useita kohtia, joissa korostetaan maaseudun elinvoimaisuutta. Jos Lohja ei panosta maaseudun kehitykseen, niin Lohjan kaupunki toimii päinvastaisesti kuin maan hallitusohjelmassa on linjattu.
Hallitusohjelma on hallituspuolueiden keskinäinen sopimus toiminnastaan hallituskaudella. Se ei suoraan sido kuntia, mutta kunnat eivät toisaalta voi toimia vastoin hallitusohjelman tavoitteitakaan – se olisi huonoa hallintoa. Emme halua Lohjaan huonoa hallintoa. Suuntaa pitää muuttaa.
Otteita hallitusohjelmasta:
· Elinvoimainen, sosiaalisesti vahva Suomi rakentuu metropolialueen, kasvavien kaupunkiseutujen, seutukuntien ja maaseudun yhteisestä menestyksestä.
· Aluepolitiikan tavoitteena on alueiden välisen ja kuntien sisäisen eriytymisen vähentäminen.
· Vahvistetaan osana kestävän kasvun strategiaa alueiden, kuntien ja kaupunkien monimuotoista elinvoimaa.
· Kuntien tehtävät rahoitetaan kestävästi kuntien omilla verotuloilla sekä oikeudenmukaisella ja riittävällä valtion tuella. Väliaikaiset valtionosuusleikkaukset kunnille päättyvät vuonna 2020.
· Huolehditaan elämisen ja yrittämisen edellytyksistä koko Suomessa monimuotoisesti alueiden ja kaupunkien tarpeet huomioon ottaen: metropolialue, yli 100 000 asukkaan suuret kaupungit ja yliopistokaupungit, keskisuuret maakuntakeskuksien kaupunkiseudut, seutukaupungit sekä harvaan asutut alueet.
· Toteutetaan harvaan asuttujen alueiden parlamentaarisen työryhmän esityksen pohjalta vaikuttavuusarviointi ja muodostetaan toimenpideohjelma kokeiluineen elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseksi myös väestöään menettäville alueille.
· Turvataan harvaan asutuilla alueilla ja saaristossa ihmisten oikeudet peruspalveluihin alueiden yhteistyötä tukemalla, uusilla toimintatavoilla ja riittävillä resursseilla (palveluiden saatavuus, yhteiskunnan turva, liikkumisen edellytykset).
· Maatalouden ja maaseudun kehittämisen rahoituksen taso turvataan. Myös aluekehitysrahoituksen taso ja harvaan asutun Itä- ja Pohjois-Suomen erityisasema turvataan.
· Postinjakelu turvataan harvaan asutuilla alueilla sekä saaristossa saaristolain mukaisesti.
· Kehitetään sähköverkon joustavuutta ja vaihtoehtoisia tapoja varmistaa sähkön toimitusvarmuus erityisesti haja-asutusalueilla.

Toivottavasti vastaperustettu opetustoimen järjestämisen periaatteita selvittävä työryhmä ottaa työssään nämä seikat huomioon.
Vuorimies


torstai 19. syyskuuta 2019

Tarveselvitys ei ole kuntokartoitus

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokouksen asialistalla 18.9.2019 oli ensi vuoden talousarvioesitys. Talousarvioesityksessä oli kahdessa kohdassa lause: ”Ikkalan koulun tarveselvitys valmistuu”.

Vastustin lausetta ja esitin, että se poistetaan talousarvioesityksestä.

Esitykseni raukesi, koska sitä ei kannatettu. Perustelut näkyvät alla olevassa eriävässä mielipiteessä. Lohjalla ei ole yhtään koulua, josta on tehty tarveselvitys ja joka olisi yhä toiminnassa. Lohjalla tarveselvitys on aina edeltänyt koulun lakkauttamista. On harhaanjohtavaa sanoa, että tarveselvityksellä vain tarkasteltaisiin koulun teknistä kuntoa. Jos tämä olisi tarkoitus, niin silloin puhuttaisiin rehellisesti kuntokartoituksesta. Kuntokartoitus ei sitä paitsi ole talousarvioasia, vaan normaalia kiinteistöjen ylläpitoon ja korjaamiseen liittyvää toimintaa. Tarkoitus on siis edelleen lakkauttaa Ikkalan koulu. Valtuuston kokouksessa 15.5.2019 kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Luoma esitti Ikkalan koulun lakkauttamista.

Eriävä mielipide:
Talousarvioesityksen sivuilla 6 (2.1.4. rakenteelliset muutokset ja palvelujen kehittäminen 2020) ja sivulla 7 (2.1.8. suunnittelukauden 2021-2022 kehittämissuunnitelmat) on lause ”Ikkalan koulun tarveselvitys valmistuu”.

Esitän, että lause poistetaan talousarvioesityksestä. Lauseen tilalle tulee kirjoittaa, että Lohjan kaupunginvaltuusto on 21.5 päättänyt, että Ikkalan koulua ei lakkauteta.

Perusteluna on, että valtuusto päätti 15.5.2019, että Ikkalan koulua ei lakkauteta. Tämän valtuuston päätöksen pitää näkyä talousarvioesityksessä, ei siinä pidä olla mitään virkamiespäätöksellä aloitettua tarveselvitystä. Tarveselvityksellä tähdätään koulun sulkemiseen. Miten on mahdollista, että vain neljä kuukautta valtuuston päätöksen jälkeen virkamiehet aloittavat maan kaivamisen valtuuston päätöksen alta? Tämän ei pitäisikään olla mahdollista. On hyvin huonoa hallintoa, että virkamiehet eivät kunnioita tuoretta valtuuston päätöstä. Vielä huonompaa hallintoa on, että valtuustopäätöksen romuttaminen yritetään tehdä vaivihkaa pikku lauseella liiteasiakirjassa toivoen, että kukaan ei huomaisi asiaa ennen kuin liiteasiakirja on hyväksytty. Asiaa ei muuksi muuta se, että asia oli myös infoseminaarissa lautakunnalle esitetyssä materiaalissa. Tällä huonolle hallintokulttuurille Lohjalla pitää ehdottomasti tehdä loppu.

Esitys 2: Esitän myös, että talousarvioesitykseen lisätään Ikkalan koulun kehittämissuunnitelmat 2021-2022, jotka sieltä tällä hetkellä puuttuvat

Perusteluna on, että nyt kun valtuusto on päättänyt, että Ikkalan koulua ei lakkauteta, niin millä tavalla koulun pitkään jatkunut näivettäminen kaupungin taholta lopetetaan ja kehittämistyö toden teolla aloitetaan. Ikkalan koululaisia on vähin äänin alettu kuljettaa teknisen työn opetukseen Pusulan kouluun, vaikka koulussa on omakin teknisen työn luokka, jota muun muassa Hiiden opisto käyttää kurssillaan. Ikkalan koulusta poistettiin yksi opettaja niin, että opettajia 50 oppilaalle on nyt vain kaksi. Tällainen menettely ei edistä oppimisen laatua ja hyvinvointia Ikkalan koulussa. Siksi talousarvioesitykseen pitääkin listata toimet, joilla Ikkalan koulun opetuksen laatua, tilojen parempaa käyttöä ja oppilaiden ja opettajien hyvinvointia lisätään – ja oppilaiden kuljettelua vähennetään - seuraavien vuosien aikana.
Ikkalan koulu

tiistai 17. syyskuuta 2019

Melina

Espanjalaisissa lehdissä sanotaan, että sinä vuonna kun Melina -laulu julkaistiin, Melina-nimisiä lapsia oli paljon. Laulu on kaunis sekä iloinen ja sanat ovat vahvat. Laulu on kunnianosoitus vahvalle naiselle, kreikkalaiselle laulajalle, näyttelijälle ja poliittisella aktivistille, Melina Merkoúrille.

”Kun sotilasjuntta nousi valtaan Kreikassa 1967, Merkoúri pakeni Kreikasta, ja kun Kreikan juntta eväsi Merkoúrilta kansalaisuuden, hän sanoi lehdistölle: ”Minä olen syntynyt kreikkalaisena ja kreikkalaisena kuolen. – – Herra Pattakós syntyi fasistina, joten hän kuolee fasistina.”

Merkoúrin kohtalo herätti espanjalaisen laulajan Camilo Seston myötätuntoa. Sesto julkaisi laulunsa vuonna 1975. Tapani Kansa levytti sen vuonna 1976. Toisin kuin Sesto, Kansa laulaa rakkaalle. Laulun kahden version sanojen erosta huolimatta, on mielenkiintoista, että tämä kappale toimii siltana Suomen, Espanjan ja Kreikan välillä.

Viikko sitten 8.9.2019 rakastettu ja arvostettu laulaja ja sanoittaja Camilo Sesto kuoli sairauden uuvuttamana. Melina ja muut Seston laulut jäävät. 

Camilo Seston versio: 


Tapani Kansan versio:


 

sunnuntai 15. syyskuuta 2019

El Diario: "Suomi: rasismia maailman "onnellisemmassa" maassa"


Myös Helsingin Sanomissa on kirjoitettu tuosta EU:n raportista: Euroopan neuvoston rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio (ECRI) vaatii Suomea puuttumaan lisääntyneeseen vihapuheeseen ja suvaitsemattomuuteen. 

El Diarion artikkelin mukaan raportissa sanotaan, että keskeisimmät uhrit ovat muslimit, afrikkalaistaustaiset, romanit, juutalaiset ja turvapaikanhakijat. 

Toimittaja haastatteli Saida Mäki-Penttilää y Akunna Onwenia. Toimittajan mukaan haastateltavat taistelevat aktiivisesti rasismia vastaan, ja he elävät kontrastisessa yhteiskunnassa jossa elämänlaatu on korkea, mutta rasismi on jatkuvasti läsnä.

Raportin mukaan maahanmuuttajat ja erityisesti somalit ja romanit ovat usein loukkauksien ja verbaalisten hyökkäyksien kohteina julkisissa paikoissa kuten julkisissä liikennevälineissä.

" On sekä tavallista arkipäivän rasismia, kuin myös rakenteellista rasismia esimerkiksi työ- tai vuorkramarkkinoilla."

Haastatellut korostavat että moni on syntynyt Suomessa, mutta kuten tapahtuu monissa maissa, yhteiskunta antaa ymmärtää, että he eivät ole kuitenkaan suomalaisia.

Raportissa ollaan huolestuneita systemaattiseen vihapuheeseen yllyttämisesta, johon syyllistyvät äärioikeistolaiset ryhmittymät, kuten Pohjoismainen Vastarintaliike (PVL). 

Artikkelin mukaan raportissa pidetään huolestuttavana myös sitä, että hakaristit ovat tulleet näkyvämmiksi katukuvissa. Esimerkkinä tästä mainitaan itsenäisyyspäivänä 2018, kun "satoja maahanmuuttajavastaisia mielenosoittajia" marssi Helsingin kaduilla. Poliisit takavarikoivat kolme natsilippua ja pidättivät lipun kantajat.

Artikkelissa mainitaan myös, että Suomessa maahanmuuttajien määrä on pieni verrattuna vaikkapa Ruotsiin ja Norjaan. "Tilastoista huolimatta jotkut politiikot Suomessa ovat yrittäneet vedota äänestäjiin käyttäen hyväksi äänestäjien pelkoja maahanmuuton kustannuksista, ja että maahanmuuttajat ovat yliedustettuina rikostilastoissa tai uhka kansalliselle identiteetille". Näin raportissa sanotaan. Näin on esimerkiksi äärioikeistolaisten perussuomalaisten jäsenten osalta, jotka ovat lausuneet islamivastaisia sanoja. "Vuonna 2016 eräs perussuomalainen kansanedustaja sanoi, että "kaikki terroristit ovat muslimeita" ja hän pyysi "kaikkien muslimien karkotusta maasta".

Vaikka raportissa kiitetään uudesta yhdevertaisuuslaista, siinä myös todetaan, ettei Suomessa ole "kattavaa ja systemaattista" tiedon keräystä kiihottamisesta vihapuheeseen ja viharikoksista.

Viime marraskuussa brasilialainen O Globo kertoi, että Suomi on Euroopan maista se, jossa on eniten rasismitapauksia.
"Kansanedustaja Juha Mäenpää (PS) käytti  eduskunnan täysistunnossa sanaa "vieraslaji" asiayhteydessä, jossa se selvästi viittasi ihmisryhmään (joko arabeihin tai islaminuskoisiin). Varapuhemies Juho Eerola (PS) ei puuttunut asiaan, vaikka PL 31 § nojalla olisi pitänyt."




keskiviikko 11. syyskuuta 2019

YK:n ihmisoikeuskomissaarin karu raportti Amerikan mantereen ihmisoikeustilanteesta

YK ihmisoikeuskomissaari Michelle Bachellet esitti tänä maanantaina Genevessä ihmisoikeusraporttinsa, jossa hän kritisoi voimakkaasti Yhdysvaltojen ja Meksikon hallintojen maahanmuuttopolitiikkaa. Bachelet ilmaisi huolensa siirtolaisten huonontuvasta tilanteesta ja heikkenevistä ihmioikeuksista.

Kolme kuukautta sitten Meksiko ja USA allekirjoittivat soipimuksen, jossa Meksiko lupasi vaikuttaa siihen, että siirtolaisten määrä vähenisi Yhdysvaltojen rajalla. Tämä tapahtui sen jälkeen, kun presidentti Dobald Trump uhkaili Meksikon hallintoa taloudellisilla toimeenpiteillä. Sopimuksen myötä Meksikon vasemmistolaisen hallituksen siirtolaispolitiikasta on käytännössä tullut se muuri, joka Trump on halunnut rakentaa. Meksiko on esimerkiksi karkottanut maasta tuhansia paperittomia siirtolaisia lähtömaihinsa ja olosuhteet siirtolaiskeskuksissa ovat heikkoja. 

Yhdysvalloissa ihmisoikeusaktivisteja rangaistaan siirtolaisten auttamisesta. Amnistyn mukaan vuoden 2019 aikana Yhdysvaltojen hallinto on syyttänyt jo yhdeksää vapaaehtoistyöntekijää rikoksista. Nämä vapaaehtoiset ovat tarjonneet vettä ja ruokaa Meksikon raja-alueella aavikkoa ylittäville siirtolaisille ja turvapaikanhakijoille. Bachelet kiinnittää huomiota myös siihen, että Trumpin politiikkaan on kulunut myös julmaa perheiden erottamista.

Meksiko ja Yhdysvallat eivät ole kumpikaan vielä kiinnittäneet huomiota siirtolaisuuden syihin, kuten lähtömaiden heikkoon ihmisoikeustilanteeseen tai demokraattisten vapauksien heikkenemiseen, niin kuin Nicaraguassa ja Venezuelassa on tapahtunut.

Bachelet lausui kovia sanoja myös Venezuelan ja Nicaraguan hallintojen ihmisoikeusrikoksien suhteen. NicolásMaduron ja Daniel Ortegan hallintojen edustajat puolestaan toistavat propagandaansa opposition vallankaappausyrityksestä ja väittävät että Bacheletin raporttti on puolueellinen ja täynnä valheita.

Bachelet kävi itse Venezuelassa haastattelemassa eri ihmisiä. Bachelet toistaa, että Venezuelassa rikotaan systemaattisesti kansalaisten ihmisoikeuksia, ihmisiä tapetaan ja vankeja kidutetaan jatkuvasti vankiloissa.

Nicaraguan tilanne on kuin kopio Venezuelasta. Bacheletin raportin mukaan 100 toimittajaa on paennut Nicaraguasta ulkomaille. Kansalaisjärjestöjä vainotaan ja eri mieltä olevia ahdistellaan, uhkaillaan ja pidätetään. Nicaraguassa mielenosoitukset ovat kiellettyjä ja sensuuri on kova. Eri mieltä olevilla ei ole takeita siitä, että heidän ihmisoikeuksiaan kunnioitettaisiin. Arvioiden mukaan yli 80 000 nicaragualaista on lähtenyt maasta. Venezuelalaisten siirtolaisten luku on 4,2 miljoonaa. Osa heistä lähtee Yhdysvaltoihin myös Meksikon kautta.


sunnuntai 8. syyskuuta 2019

Toimittajat Anibal Toruño ja Jaime Arellano sekä yrittäjien edustaja José Adán Aguerri kivityksen kohteena

José Adán Aguerri on Nicaraguan elinkeinoelmän keskusliiton hallituksen puheenjohtaja. Eilen Aguerri oli Leonissa toimittajien Anibal Toruñon ja Jaime Arellanon kanssa käymässä mm. Toruñon isän haudalla.

Paluumatkalla Managuaan poliisit pysäyttivät heidät selityksellä, että heidän autonsa piti tutkia. Hetken kuluttua paikalle saapui Daniel Ortegan kannattajien joukko, joka kivitti Aguerrin ajoneuvoa sekä solvasi ja uhkaili Aguerria, Arellanoa ja Toruñoa. Poliisit olivat paikalla, mutta eivät tehneet mitään estääkseen sandinistien hyökkäyksen. 

Toruño on Radio Daríon omistaja. Koska Toruñon radioasema kertoi viime vuoden protestista, radioasema poltettiin. Asialla oli paikallinen sandinistinen kansanedustaja. Radio toimii yhä, mutta nyt se saa soittaa vain musiikkia! 

Toimittajat Toruño ja Arellano pakenivat Yhdysvaltoihin viime vuonna ja he palasivat viime viikolla Nicaraguaan katsomaan, olisiko toimittajilla takeita turvallisesta kotiinpaluusta. Ei, Nicaragua ei ole vielä turvallinen maa niille, jotka rohkenevat olla Ortegan ja sandinistien kanssa eri mieltä. Viime vuodesta lähtien yli 50 nicaragualaista toimittajaa on paennut Ortegan sortoa ulkomaille.

Myöhemmin lehdistötilaisuudessa Aguerri sanoi, että kivittäjät sanoivat tahtovansa rauhaa. Kivittäjät toistivat Ortegan tyhjiä sanoja rauhan tahdosta. Rauhaa ei tehdä väkivalloin.


Lähteet:  
https://www.articulo66.com/2019/09/07/jose-adan-aguerri-de-que-paz-hablan-si-hoy-promovieron-su-discurso-de-odio/

perjantai 6. syyskuuta 2019

Ikkalan luontopolun talkootyöt etenevät

Ikkalan kyläyhdistys rakentaa Ykkösakselin LIVE-3 -projektin avustuksella luontopolun Kotojärven ympärille. Työt alkoivat viime toukokuussa.

Kolmessakuukaudessa on saatu jo paljon aikaan. Ensin tehtiin raivaustyöt, sitten rakennettiin ja asennettiin 5 puusiltaa. Kotojärven kallion osuudelle on jo rakennettu ja asennettu 2 porrasta ja yksi kaide.

Puusilta.
Viime päivinä paikalle on kuljetettu lankkuja järveä pitkin, sillä kosteissa paikoissa tarvitaan pitkospuita. Tähän mennessä pitkospuita on asennettu kuusi. Vedessä kelluessaan ne olivat kyllä komea näky. Työtä on kuitenkin vielä jäljellä, ja lisää pitkospuita pitää kuljettaa ja asentaa. Sen lisäksi puuttuu vielä pari porrasta, ja tienviittojen asentaminen ympäri luontopolkua. Projektisuunnitelman mukaan luontopolku tulee olemaan valmis kesällä 2020. Koska ikkalalaiset ovat ahkeroineet paljon, jo nyt voimme patikoida paljon mutkattomammin kuin ennen upeissa maisemissa. On ollut mukava olla mukana ja seurata läheltä, miten asioita tehdään ja edistetään kylässä. Ympäröivä upea luonto on ihanteellinen yhteisöllisyydellekin.

Ikkalan luontopolun varrella näkee mm. harvinaisia pähkinäpensaita, erilaisia kukkia ja sieniä ja myös eläimiä, kuten oravia, peuroja, ym.

Ikkalan luontopolku on alle kolme kilometrin pituinen, ja se sijaitsee noin 70 kilometrin päässä Helsingin keskustasta, 35 kilometrin päässä Lohjan keskustasta ja vain 8 kilometrin päässä Karkkilan keskustasta. 
Kotojärvi.